Totuus lienee, että ihmiset näkevät Vadelmassa eri asioita: joillekin Vadelma on sosiaalinen yhteisö, joillekin mahdollisuus luovaan työhön ja harrastukseen, joillekin kanava tuoda tekemistään esiin, joillekin tapahtumien järjestäjä, joillekin – kuten allekirjoittaneelle – kaikkea edellä mainittua ja enemmän.
Itselleni on erityisen tärkeää nähdä Vadelma vapaana ja luonnollisesti kasvavana luovuuden verkostona. Jokainen jäsen ja jokainen Vadelma-tapahtuma tuo oman osuutensa kokonaisuuteen: vihreään kulttuuritoimijaan, joka kehittyy tietä tunnustellen mutta ilman ennakko-odotusten painetta ja ilman turhaa kainostelua.
Vadelma ei ole kuitenkaan jäsentensä tai toimintansa summa vaan pikemminkin eräänlainen mielikuvan muodostama olento, jonka ilmeeseen kuka vain jäsenistä voi toiminnallaan vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti. Yksittäinen ihminen pystyy vastuuttomuuttaan tai ajattelemattomuuttaan antamaan yhdistyksestä täysin väärän ja ikävän kuvan sekä tekemään tyhjäksi muiden tekemän työn.
Vadelmalle on muodostumassa omaleimainen kollektiivinen identiteetti, joka on jo havaittavissa Vadelman klubeilla ja aistittavissa tietynlaisena ilmapiirinä Vadelman bileissä.
Tarkoittamani positiivinen atmosfääri syntyy (musiikin ja tilan lisäksi) samanhenkisten ihmisten luontevan avoimesta sosiaalisesta yhdessäolosta ja yhteenkuuluvuuden tunteesta, johon parhaimmillaan kuuluu muiden hyväksyminen omana itsenään ja huomioon ottaminen.
Yhdistyksen taustalla ei ole mitään yhtä ideologiaa vaan Vadelman ajatus pohjaa moniarvoisuuteen. Sääntöihin on kirjattu suvaitsevuuden ja elämän (luonnon ja ihmisyyden) sekä luovan työn kunnioittamisen periaatteet.
Mutta koska Vadelman kanavia ei saa käyttää väkivallan, vihan tai pahan olon esittämiseen, yhdistys ei voi toimia kenenkään onnettoman yksilön äänitorvena vaan sen pitää identifioitua positiivisena voimana joka omalla pienellä panoksellaan pitää puoliaan kaikkea maailman suurta surkeutta vastaan.
Jos joku jäsen tekee hallaa Vadelman yhteisöllisyydelle tai sille kuvalle, joka ihmisille Vadelmasta välittyy, hallitus on oikeutettu erottamaan jäsenen.
Tällä hetkellä tämä koskee erityisesti Vadelman järjestämiä tapahtumia, joissa jäsenten pitäisi osata olla paitsi vastuussa kaiken sujuvuudesta myös huolehtia siitä, ettei hyvässä hengessä syntynyttä ilmapiiriä vahingoiteta omilla ongelmilla.
Tässä kulkee Vadelman suvaitsevaisuuden raja.
Vadelman alkutaipaleella em. rajanveto ei ole ollut aivan näin selkeä. Itsellänikin oli yhdistystä perustaessa ajatus siitä, että kaikki – opiskelijat, työttömät, syrjäytyneet ym. – voisivat helposti saada mahdollisuuden ja kanavia itseilmaisuun ja tarttua kehittyvään sosiaaliseen taide- ja musiikkiverkostoon Vadelman kautta. Ja edelleenkin kuka vain voi hakea ja tulla hyväksytyksi Vadelman jäseneksi.
Mutta hiljalleen selkeytynyt ajatus Vadelmasta vaikuttajana (ja paisuvana yhteisöllisenä kokonaisuutena) pakottaa määrittelemään kaiken toimintamme ja miettimään Vadelman luomaa vaikutelmaa, joka on lopulta kiinni jäsenien toimista ja asenteesta yksilöinä.
Mielestäni Vadelman tulee toimia ja olla esillä mahdollisuuksien mukaan aina positiivisesti, kiehtovasti, monipuolisesti…
Jatkossa, sikäli kun se on minusta kiinni, tähän asiaan tullaan varmasti puuttumaan varsin tiukasti. Yhteisö on aina moraalisesti yksilöä korkeammalla ja mitä vahvemmaksi sen identiteetti kasvaa, sitä helpompi on siitä pitää kiinni.
Vadelman identiteetti tulee muovautumaan vielä konkreettisemmin kun yhdistyksen kollektiiviset ilmaisukanavat, web-radiokanava sekä Vadelma-lehti, näkevät päivänvalon.