Kalevala karaoke esiteltiin yleisölle Elias Lönnrot seminaarissa Sammatissa kesäkuussa 2025. Kalevala-karaoke on konsepti, jota ovat kehitelleet Sisko Pajari, Kalle Kuisma ja Virko Kolulahti. Hanketta on tukenut Kalevalaseura.
Kalevala karaoken tarkoitus on innostaa ihmisiä lukemaan, lausumaan ääneen ja laulamaan Kalevalaa. Elias Lönnrot seminaariin toteutettu ensimmäinen versio käsitti yhdeksän katkelmaa Kalevalasta suomen kielellä sekä kuusi katkelmaa karjalankielen vienan murteella.
1. runo, Runon aloitussanat;
3. runo, Kilpalaulannan osa;
4. runo, Aino kohtaa Väinämöisen;
16. runo, Väinämöinen Tuonelassa;
23. runo, Morsianta neuvotaan;
34. runo, Kullervon valitus;
42. runo, Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen lähtevät Pohjolasta Sampoa vaatimaan;
44. runo, Uusi kantele;
49. runo, Tervehdysvirsi Auringolle.
Kalevala-karaoke toimii samalla tekniikalla kuin karaoket yleensä. Karaoke teksteihin voi tutustua etukäteen vihkosesta. Karaoke-videot olivat kestoltaan noin 3-5 minuuttisia eikä niissä ollut ääniraitaa vaan säestäjänä toimi oma yhtyeeni Ikiväki.
Runojen tekstit on rytmitetty kaikille tuttuun viisijakoiseen Kalevala-poljentoon, jonka tempo oli esiintyjän valittavissa. Esiintyjä sai myös halutessaan valita meneekö laulu perinteisesti mollissa vaiko duurissa, ja myös muunlaiset musiikilliset ehdotukset huomioitiin.
Esiintyjällä on edessään näyttö, joka antaa hienovaraisesti visuaalisella sykkeellä tarkan rytmin yhtyeelle sekä tarjoilee oikea-aikaisesti sanat esiintyjälle. Toinen isompi näyttö on esiintyjän takana, josta yleisö voi seurata runon etenemistä ja halutessaan laulaa mukana. Videoiden taustakuvituksena on teemaan taiteellisesti sopivaa tekijänoikeudesta vapaata kuvitusta, jotka on pääosin poimittu internetin vapaista arkistoista.
Väkevää hurmosta kaikille
On ollut jännittävää huomata, miten helposti Kalevalan kertomukset syttyvät elämään, kun niitä pääsee itse laulamaan. Karaoke tuo tämän voimallisen kokemuksen yhteisölliseen, jaettuun tilaan hyvin matalalla kynnyksellä.
Elävällä musiikilla säestettynä esitykset voivat parhaimmilaan synnyttää hurmoksellisuutta tai avata musiikillisesti uusia ulottuvuuksia. Ikiväki-yhtye koostuu rautaisista muusikoista, jotka kaikki kykenevät aistimaan, improvisoimaan ja synnyttämään voimallista ja maanläheistä musiikkitaustaa esiintyjälle. Elävän musiikin karaoke-tapahtumissa voikin syntyä aivan omanlaisensa tunnelma ja ne voi mieltää myös elävänä taiteena.
Mutta toisaalta olisi toki toivottavaa, että Kalevala karaokea pääsisi kokemaan kuka vain, milloin ja missä vain. Sen vuoksi suunnitelmissa onkin toteuttaa karaokevideoihin ääniraidat: Ikiväki voisi nauhoittaa sopivan määrän tunnelmiltaan erilaisia taustoja Kalevala-rytmiin, jotka liitetään runoihin.
Olen suunnitellut avata myös oman sivuston Kalevala karaokelle, missä olisi luonnollisestikin koottuna kaikki karaokevideot, mutta lisäksi tietoa ja keskustelua Kalevalasta. Sivusto toteutetaan kaksikielisenä suomeksi ja vienankarjalaksi, koska olemme ajatelleet että Kalevala karaoke voisi hyvin toimia apuna kielen opiskelussa. Karjalan kieli on uhanalainen kieli. Vaikka karjalaisilla saattaa olla ristiriitainen suhde Kalevalaan, on kuitenkin Kalevala saatavilla nykyään karjalan kielen vienan murteelle käännettynä. Käännös on merkittävä, koska suuri osa Kalevalan runoista on kerätty karjalan kielen puhuma-alueelta.
Kalevala karaoken avulla on myös mahdollista lisätä ihmisten ymmärrystä Kalevalaan liittyvästä vaikeasta historiasta.
Kalevala-karaoken ei ole tarkoitus olla kritiikitöntä Kalevalan hyödyntämistä, vaan sen yhteydessä on mahdollista tuoda esiin Kalevalaan liittyvää vaikeaa historiaa ja vähemmistöjen (mm.karjalaisten asemaa).
Monikieliset runot muutetaan yhdelle kielelle
Kalevala on Elias Lönnrotin sepittämä eepos, jota voi hyvällä syyllä kutsua suomalais-karjalais-inkeriläiseksi eepokseksi. Kalevalan pohjana käytettyjä runojahan on kerätty suomen ja karjalan kielien puhuma-alueelta, sekä inkeriläisten asuma-alueelta, missä on puhuttu inkerinsuomea. Kalevala on tehty vanhojen kansanrunojen pohjalta, muokaten alkuperäisiä runoja.
Kalevalan syntyaikaan ei nähty erityisenä ongelmana sitä, että alkuperäiset suomen kielen, karjalan kielen ja inkerinsuomen runot muokattiin kaikki kuulostamaan suomelta. Alkuperäisten runojen kulttuuritaustaa myös häivytettiin. Edelleenkään tänä päivänä moni ei tiedä Kalevalan monikulttuurisesta taustasta. Kalevala-karaoken yhteydessä on mahdollista oikaista tätä väärää käsitystä tarjoamalla nykytietoa asiasta.
Kalevala ja kieli- ja kansallisuuspolitiikka
Kalevalaa on käytetty suomalais-kansallisen identiteettipolitiikan välineenä. Karjalaisilta ja inkeriläisiltä ei varsinaisesti kysytty, sopiiko tämä heille. Nykyäänkin moni mieltää Kalevalan ”suomalaiseksi”. Tämä kertoo osaltaan siitä, miten Suomessa on yhteiskuntaa rakennettu 1 kieli – 1 kansa näkökulmasta. Vähemmistöjen edustajat, mm. Suomessa asuvat karjalan kieliset tai karjalaisjuuriset on unohdettu.
Ehkäpä suorana jatkumona Lönnrotin ja häntä seuranneen ajan kieli- ja kansallisuuspolitiikalle, voi nähdä sen, että vaikka karjalan kieltä on puhuttu nykyisen Suomen alueella tuhansia vuosia, ei karjalan kielellä ole edelleenkään samaa asemaa kuin suomen, ruotsin, saamen tai romanikielillä. Karjalan kieli tarvitsisi kielilain, sekä sen toteuttamiseen tarvittavan resurssoinnin.
Kalevalan vanhojen sanojen merkityksiä voi etsiä mm. seuraavien sanastojen avulla:
Karjalan kielen sanakirja
https://kaino.kotus.fi/kks/
Suomen murteiden sanakirja
https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-murteiden-sanakirja/