pää tyynyyn päätyneenä
laskeutuneena laaksoon
huimilta huipuilta
kotkan kotomailta
laskeutuneena laaksoon
huimilta huipuilta
kotkan kotomailta
kuulen kuinka
rakkauden rajaviiva
erottaa eri ihmiset
toinen toisistaan
joki jakaa
kaupungin kahtia
valo vastassa
ikkunassa, ikuisena
herkkänä hetkestä
häviävästä
majassani maaten
tunnen tuon, tulen:
kohta kujia kulkien
huudan, huhuilen
sillat sitovat
yksinäiset yhteen
jokeen joutuneet
virta vie