nojaan tyhjään
halun nuorat kireällä
pitävät pystyssä
ilma huurtuu, kuljen
jääkukkien terälehdillä
nousta saareen
lepäämään hautaan
sanat hukkuvat
painavat painuvat pohjaan
kevyet vain katoavat
ja minä
ja minä
huojun
taskussa
merkillinen avain
kenet nyt tahtoisin?
uni huuhtoo päivieni rantoja
ja aamujen hiljaisuutta
nousta saareen
raskaasti
yksin
tai ehkä sukeltaa
sinun kanssasi
tuokion ensin
kuoreni kovettuu
koska muuten en kestä
enkä voi syntyä