Samaan aikaan kun Töölönlahden (Finlandia-puisto)kaava jyräsi jo Happihuoneenkin vain muistoksi historiaan, ja Kaupunki on vetäytynyt Vallilan Elimäenkatu 15:n valtauksen tukemisesta, näyttäisi myös Vadelma ry olevan joutumassa toistaiseksi kadulle.
Vadelma vuokrasi alkutaipaleellaan – keväällä 2005 – Helsingin keskustasta Lönnrotinkadulta 474m2:n kellaritilat. Hämmentävän edulliseen (3e/m2!) kompleksiin rakennettiin ensimmäisen kesän aikana kolme mainiota treenikämppää, viihtyisät sosiaalitilat sekä taidetyötiloja noin tusinalle taiteilijalle, ja avajaisia vietettiin taiteiden yönä.
Vaikka Vadelman toiminta tuolloin jo oli varsin aktiivista klubitoiminnan, yhteisnäyttelyjärjestelyjen ja muun toimintasuunnittelun osalta, tilojen löytyminen on tukenut merkittävästi Vadelman kasvua Helsingin uudeksi eläväksi vaihtoehtoiseksi kulttuuriyhteisöksi.
Olemme toki koko tämän auvoisen 30kk:n ajan olleet Vadelmassa tietoisia vääjäämättömästä, odottavasta evakosta pois Lönkan kiinteistösaneerausten alta. Siksi tilaryhmämme on puolentoista vuoden ajan tähystellyt Helsingistä Lönnrotinkadun Vadelmakellarillemme korvaavaa tilaa ja monia vaihtoehtoja on ollut esillä.
Mutta sopivaa uutta tilaa ei ole vieläkään löytynyt. Useimmiten muuten potentiaaliset tilat ovat karahtaneet kiville treenikämppätoiminnan todennäköisesti aiheuttaman meluhaitan vuoksi, tai sitten neliöhinta on ollut Vadelmalle kynnyksenä liian korkea.
Vadelmatilan ei tarvitse olla ilmaista, muttei saa vuokraltaan myöskään tulla kenellekään liian kalliiksi. Haluamme voida tarjota vaihtoehdon treenikämppähotelleille ja muille kaupallisille musiikki- ja taidetilatarjoajille. Edellyttääkö tämän saavuttaminen Lönkan tilan löytymisen kaltaista valtavaa onnenpotkua, vai löytyisikö hankkeellemme kenties tukea esim kaupungilta?
Lönkan tilat pitää olla täysin tyhjät tämän kuun loppuun mennessä, eli ”armonaikaa” on vielä viikko. Asian tekee tukalammaksi se, että osa huonekaluistamme, soittokamoistamme, matoistamme ja astioistamme on viety säilytykseen Vallilan vallattuun taloon, joka todennäköisesti häädetään valtaajista tällä viikolla.
Vadelmalla tilojen jatkuvuus lienee akuutein kysymys bändeillä, joidenka toiminta lakkaa tyystin jos soittokämppää ei ole. Olisi erittäin tärkeää saada treenikämppätoiminta jatkumaan vähintäänkin parin treeniksen volyymilla, mutta mieluiten kuuden tai jopa useamman. Kysyntää soittotiloille tuntuisi olevan varsin paljon.
Ja realiteetti on, että vuokraamalla soittotiloja bändeille Vadelma pystyy rahoittamaan kokonaisvuokria – ja jatkossa optiimitilanteessa myöskin jopa julkaisujamme sekä muuta yhdistystoimintaa.
Toinen tärkeä tilantarve on kokoontumistila, joka toimisi myös yhdistyksen sosiaalisena työtilana. Tähän voisi riittää suhteellisen pienikin tila, jossa olisi kokouspöytä ja ehkä pari sohvaa, mediatyöasema ja nettikoneet, sekä ehkä keittiö. Hieman isompi tila voisi toimia myös auditoriona.
Kolmas selkeä tarve on työtilat taiteilijoille; joskin tällä hetkellä Vadelman taiteilijoista kenelläkään ei taida olla akuuttia tarvetta (näyttelyä valmisteilla tms.) työtilalle, monien muutettua jo ajoissa remontin alta pois. Mutta kysyntää on paljon.
Neljäs tarve on iso tila, jota voisi käyttää teatteriryhmien harjoitustilana sekä mahdollisesti konserttien sekä muiden yleisö- ja jäsentapahtumien tapahtumapaikkana. Mm. Vadelman yhteisöjäsen Teatteri Poleemi on tiedustellut harjoitustilamahdollisuutta Vadelmalta jatkossa.
Mutta itse taivun edelleen sille kannalle, että ideaalitilanteessa Vadelma saisi säilyttää toimintansa moninaisuudessaan saman katon alla. Silloin on mahdollista se synergia, joka aina silloin tällöin löytyy luovien muusikoiden, kuvataiteilijoiden ja muiden vadelmalaisten kesken, mikä saattaa näyttäytyä hedelmällisenä yhteistyönä tai yhdistyksen kollektiivisina taideprojekteina.