Tekijä: kosmas
-
kalachakra
uni eetteriksimurenamaa vesi vieviimeisettuli tuhoaatanssaa tuuletvarjoon purkavatajan, alkua odottamaan pyöri pyöräpyöri
-
lunta
pölyttyneet timantitkelluvat laatikoissa,laatikot lumen alla ja lumi on unohduksen musiikkia. * nälkäiset lapsenisyövät toistensa eväätja sen jälkeentarttuvat lihaani:susia ovat. astelen kauemmasvarjoni sisäänja käännän avainta lukossa: salin perällähehkuva monitorin silmä,mittareiden matala juoksu;ei päämäärää,ei valvojaa. * pari ajatusta:tulevaisuus ja kauneus. lumi on jäistäja ilma kimaltaa, sudet ovat hiljaa.
-
voima
suoristuvaaistiva katsekyntää asfaltinkatupeilin auki kirkas silhuetti jääja elää kuunvalon leikkausjuoksee pitkinsuojaviivaaenergiakenttäsi alla sana ja tuntemus,johtoajatus: tahtoa irtihämmennetystä pimeästälyhdyn tuijotuksestaahtaista sekunneista kiinni hetkeenkynsillä
-
portilla
kivi mureneeyltäni rapisten vaatteeni repäiseematkaansa jäinen tuuli synkkyys synkkenee:talvi on kuolemaja jotenkintämä tänään alkavaon kuolemien kuolema mutten vaivukun irrotat kädestäni,vierität kyyneleen enää en taivusillä kuolema korjasi minut jopois unten maastaja nyt elän taas yllä vain tähdet;edessä tyhjää tietäja vapaa maa.
-
tilamietintöä
Samaan aikaan kun Töölönlahden (Finlandia-puisto)kaava jyräsi jo Happihuoneenkin vain muistoksi historiaan, ja Kaupunki on vetäytynyt Vallilan Elimäenkatu 15:n valtauksen tukemisesta, näyttäisi myös Vadelma ry olevan joutumassa toistaiseksi kadulle. Vadelma vuokrasi alkutaipaleellaan – keväällä 2005 – Helsingin keskustasta Lönnrotinkadulta 474m2:n kellaritilat. Hämmentävän edulliseen (3e/m2!) kompleksiin rakennettiin ensimmäisen kesän aikana kolme mainiota treenikämppää, viihtyisät sosiaalitilat sekä taidetyötiloja…
-
odotukseen
surustaja tyhjyydestä,poltetun tunteensavussa suunnistammehalki hämmennyksen,tuoksujen,mereen kahlaten vähässä valossatoiveeseen nojaten,toisemme tuntienvaroen rakastammeitsemme vaimentaen,silmät sulkien,odottaen.
-
ilma
loitonnutunista,sylissä tuulen. maa makaa hiljaa,sateessa uupunutpisarain pieksemäplaneetta ja kauempana,vieraammilla radoillakuulenäänesi lipuvan ohitsenipehmeästi, hipaisten kuiskaukseksi vaieten –ja välillemme kasvaapimeää: (näen sinut jo paremmin) jo loitonnut unesta,käsi kädessä tuulen.
-
saapuminen
tunnenko sinutvalovuosien halki,tunnetko minuttässä? sielutyönveitsen irrottamatportaatavaruudentähtitaivaan alla yhteen kuljemmesaavummesulamme syysvaloon,talven uneenja huomeneen.