kosmas televisio

Tekijä: kosmas

  • torni

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    vavahtelee maaio koobra liukuu kiviportaitaylös torniinsalaisessa pimeydessäselkärankaani pitkin kämmenet koittavatnähdä kylmän kiven,tuulen ja meren mutta pimeä on hiljaaja kuulen vain sen jalkojeni välitseluikertelee käärmejähmetyn avaimenreiästälankeaa valo

  • noise

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    äiti pienikuka laulaa? uni hyökyi ylikuin aikasiemen iti puun oksakädestäsi piti missä on paikkasitulevaisuudessataloudellisen kriisin tullen vastuu painaaaallon alle saan kiduksetkun sukellantarpeeksi syvälle. yhä hengitän.

  • kalachakra

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    uni eetteriksimurenamaa vesi vieviimeisettuli tuhoaatanssaa tuuletvarjoon purkavatajan, alkua odottamaan pyöri pyöräpyöri

  • luolasta

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    heräsin ilman siipiäkämmenelläni kirjoitustaviisaan lauseitaja ilmassahäikäisevä valokeskipäivä minulta riisuttiin tahtomutta toivoa en antanutenkä untakaan, kuvittelin tämä kosmos on niin syväja viisaus ikuista

  • lunta

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    pölyttyneet timantitkelluvat laatikoissa,laatikot lumen alla ja lumi on unohduksen musiikkia. * nälkäiset lapsenisyövät toistensa eväätja sen jälkeentarttuvat lihaani:susia ovat. astelen kauemmasvarjoni sisäänja käännän avainta lukossa: salin perällähehkuva monitorin silmä,mittareiden matala juoksu;ei päämäärää,ei valvojaa. * pari ajatusta:tulevaisuus ja kauneus. lumi on jäistäja ilma kimaltaa, sudet ovat hiljaa.

  • voima

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    suoristuvaaistiva katsekyntää asfaltinkatupeilin auki kirkas silhuetti jääja elää kuunvalon leikkausjuoksee pitkinsuojaviivaaenergiakenttäsi alla sana ja tuntemus,johtoajatus: tahtoa irtihämmennetystä pimeästälyhdyn tuijotuksestaahtaista sekunneista kiinni hetkeenkynsillä

  • portilla

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    kivi mureneeyltäni rapisten vaatteeni repäiseematkaansa jäinen tuuli synkkyys synkkenee:talvi on kuolemaja jotenkintämä tänään alkavaon kuolemien kuolema mutten vaivukun irrotat kädestäni,vierität kyyneleen enää en taivusillä kuolema korjasi minut jopois unten maastaja nyt elän taas yllä vain tähdet;edessä tyhjää tietäja vapaa maa.

  • tilamietintöä

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    Samaan aikaan kun Töölönlahden (Finlandia-puisto)kaava jyräsi jo Happihuoneenkin vain muistoksi historiaan, ja Kaupunki on vetäytynyt Vallilan Elimäenkatu 15:n valtauksen tukemisesta, näyttäisi myös Vadelma ry olevan joutumassa toistaiseksi kadulle. Vadelma vuokrasi alkutaipaleellaan – keväällä 2005 – Helsingin keskustasta Lönnrotinkadulta 474m2:n kellaritilat. Hämmentävän edulliseen (3e/m2!) kompleksiin rakennettiin ensimmäisen kesän aikana kolme mainiota treenikämppää, viihtyisät sosiaalitilat sekä taidetyötiloja…

  • kuva

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in

    askel vain,tartu käteeni nopeastitai muutun tuhkaksija tuhoudun. olen kuva peilissäsi,jälki unessasi,en muuta.

  • odotukseen

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    surustaja tyhjyydestä,poltetun tunteensavussa suunnistammehalki hämmennyksen,tuoksujen,mereen kahlaten vähässä valossatoiveeseen nojaten,toisemme tuntienvaroen rakastammeitsemme vaimentaen,silmät sulkien,odottaen.