sielun itsenäisyysjulistus?

independence = riippumattomuus

olemme riippuvaisia, emme itsenäisiä
sielumme on kauppatavaraa

vapauden harha pitää koukussaan ja kahlitsee koko elämämme systeemin orjaksi
: vaikka tajuaisin koko kuvion julmuuden, silti kelaan että se on ihan ok

valitsemme käytännöllisyyden ennen periaatetta
ja helpon viihteen (viihtymisen) ennen haastavaa taidetta (totuuden kohtaamista)

voisimme ottaa käyttöön ylevät periaatteet, mutta se tekisi elämästä vaivalloista,
meille riittää että tavoittelemme yhteistä hyvää ja onnellisuutta ja samalla toivomme kovasti, että kaikki kääntyy lopulta hyväksi (ja voimme jatkaa ympäristön kohtuutonta kuormittamista, ihmisoikeuksien polkemista, asekauppoja, kehitysmaiden riistämistä ja yhä suurempien muurien rakentamista.)

sielumme on taakka, jonka voimme yhtä hyvin antaa, lainata tai vuokrata ultrakapitalismille,
tai jonka painoa voimme aavistuksen keventää kierrätyksellä tai hyväntekeväisyydellä
tai ostamalle reilun kaupan älylaitteen sitten heti kun sellainen keksitään.

yksilön vapaus on vapautta kulkea myötävirtaan, valita annetuista vaihtoehdoista
: on kilpailtava, on oltava kehityksen kärjessä, on oltava pinnalla ja menestyttävä
: jokaisen on tehtävä oma osansa yhteisen hyvän nimissä
: on ansaittava ja kulutettava rahaa, sillä systeemin pyörät pitää öljytä

yksilön vapaus on materiaalista vapautta, henkinen vapaus on yhteistä vapautta (commons)
: oma materiaalinen hyvinvointi on meille arvokkaampaa kuin hyvinvointi yleensä

yhteisen hyvän määrittelevät valtaa pitävät : rahan valta ja oman edun puolustajat
: pelon ja ennakkoluulon kauppiaat : sekä hyvää tahtovat lampaat eli systeemin ruoka

sielun vapaus on vapautta itsenäistyä,
tulla systeemistä riippumattomaksi

vapautuminen edellyttää
oman polun etsimistä
ja määrätietoista kulkemista riippumattomuudessa
pois pinnallisesta minästä kohti orgaanista itseä

: sielun itsenäistyminen vaatii luopumista lähes kaikesta, mistä on tullut elämässämme keskeistä, mikä orjuuttaa meidät sosiaalisella paineella

missä määrin voi elää niin ettei rahasta tarvitse välittää?

on luotava uusia muotoja, uutta hienovaraista sosiaalista vuorovaikutusta ja uudenlaista kulttuuria, joka tulee olemaan hyvin marginaalista ja lähes näkymätöntä, mutta todellista.

Kommonismia kohti

Yhteisemme vellovat erillisinä ja yksittäisinä saarekkeina kapitalismin saastuttamassa meressä. Me saariston yhteistekijät joudumme hankkimaan elantomme tästä merestä. Sen kaupankäynnin täyttämän todellisuuden pyörteissä ihmiselämää ylläpitävien yhteyksien luominen erilaisten yhteisten välille tuntuu vaikealta – edes kuvitella. Yhteisissä kytee kuitenkin nykyistä tilannetta radikaalimpi potentiaali.

Stefan Meretzin presentaatio From Commons to Commonism Squat Makamikillä 5.7.2015 on kuunneltavissa kuvaesityksen kanssa täällä.

Residenssiblogi

Residenssikuukauteni Rasissa maaseudun rauhassa on alkanut musiikin ja säätämisen merkeissä. Korppiradion uusi lähetysstudio on nyt Rasin vanhan Kansakoulun salissa, ja kaikki kitarat on vireessä. Tänään on maanantai ja aurinko paistaa.

Luin Nicholas Carrin kirjan Pinnalliset – Mitä internet tekee aivoillemme? (Shallows, 2009). Carr päivittää Marshall McLuhanin mediateoriat tähän päivään ja piirtää erinomaisen tarkkanäköisesti tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa kokonaiskuvaa maailmasta johon olemme uusimman teknologisen harppauksen myötä siirtyneet ja siirtymässä. (Carrin uusin kirja Glass Cage kartoittaa samoja älyteknologian ja automaation vaikutuksia ihmisen käyttäytymiseen ja ajatteluun.)

Kirjan aihe koskettaa meitä kaikkia ja johtopäätökset ovat hälyttäviä. Internet ja älyteknologia muuttaa ihmistä isolla skaalalla; aivomme konkreettisesti sopeutuvat uusimpien työkalujemme tarjoamaan helppouteen ja tottuvat selailevaan, pinnalliseen ja häiriöiden jatkuvasti keskeyttämään tapaan käsitellä tietoa. Tämän kehityksen hinta on kallis: menettäessämme aivoistamme kyvyn rauhalliseen syventymiseen, menetämme samalla kyvyn empatiaan ja myötätuntoon. Koneen syleileminen tekee meistä koneen kaltaisen ja ihmisyys pakenee marginaaliin.

Miten tämä kehitys on käännettävissä? Väitän että se jatkuu, mutta myös kääntyy (koska kosmoksen lait jatkavat toimintaansa ihmisestä riippumatta). Ihmisyys ei katoa kokonaan, vaan se kerääntyy navaksi, jonka energia tiivistyneenä on muutoksen alku.

Tämän luottavaisen tietoisuuden valossa itse näen yhtäläisyyden ruohonjuuritason liikehdinnän, tiettyjen uusien lähtökohdiltaan vallankumouksellisten hankkeiden välillä, joita on nousemassa erilaisista toimijakentistä. Vallankumouksellisuudella tarkoitan kriittisyyttä – että mieltämme hallitseva valta asetetaan kyseenalaiseksi, oli kyse kulutustottumuksista, ajattelun tai yhteiskunnallisista rakenteista, tai yhdessä toimimisen muodoista. Näistä uusista yhteisöllisistä ja avoimista toimijoista mainittakoon Vapaa yliopistoCommons.fi sekä Kammari, joka toimii avoimena kulttuuritilana Helsingin Kalliossa kooten toimijoita yhteen, sekä oma kanavamme Korppiradio.

Myöskin kymmenen vuotta Helsingin ruohonjuurikulttuurikentällä toiminut Vadelma ry on nyt tietoisemmin etsimässä omaa rooliaan tässä paletissa. Analoginen, inhimillinen, yhteinen ja omaehtoinen on oma luova maailmamme – avoin kupla joka etsii yhteyttä muihin kupliin.

Pyrin nyt maaliskuussa residenssiaikanani kirjoittamaan vähintään pari kertaa viikossa ajatuksia tänne blogiin. En tosin lupaa mitään. Nautin täällä vallitsevasta vapaudesta (kuten kissanikin) sekä mahdollisuudesta edistää spontaanisti ja suunnitellusti musiikki- ja radioprojekteja sekä synnyttää uusia ideoita. Aikaa on (vain/peräti) kolme viikkoa, katsotaan miten menee.