Korppiradio on Helsingin Kalliossa vuonna 2013 perustettu yhteisöradio. Sen lähetystä voi kuunnella verkossa osoitteessa korppiradio.net. Nykyään Vallilassa sijaitsevan kellaristudion rakennuksen katolle asennettu 15 watin lähetin mahdollistaa analogilähetyksen paikallisesti muutaman korttelin alueella. Lähetykset pyörivät Airtime-yhteisöradiosovelluksen kautta. Automatisoitu järjestelmä soittaa Korppiradion ohjelmia yötä päivää. Sisältö koostuu tasapainoisesti muun muassa keskuste-luista, äänitaiteesta ja live-musiikista.
Katoilla ja verkossa
Toiminnassa on anarkistista henkeä. Lähtökohtana on ollut yhteiskuntakriittinen ja ehdottomasti epäkaupallinen toiminta täysin ilman rahaa. Korppiradio pyrkii olemaan osa elävää kulttuuria, joka on irti kapitalistisista rakenteista ja kaupallisuudesta. Koettiin että tarvitaan väline, jolla voi ottaa haltuun kriittistä ja yhteistä maaperää, ja jossa voi vapaasti kommunikoida. Yksi Korppiradion johto-ajatuksista oli synnyttää radiossa toimiva orgaaninen media, joka olisi myös vastaisku sosiaalisen me-dian visuaalisuuteen painottuvalle viestinnälle. Äänen kautta toimiva viestintä on paljon intiimimpää ja pystyy tavoittamaan syvällisemmän tason kuin visuaalinen selailu, mitä netin käyttö yleensä on.Korppiradion aktiivit ovat vanhan koulukunnan porukkaa, älypuhelimiakaan ei juuri käytetä. Kallelle kaikkein mielekkäintä olisi toimia ainoastaan analogisesti, jos pieniä lähettimiä saataisiin lisättyä eri puolille Suomea. Viestintävirasto antoi nykyiselle lähettimelle kolmen kuukauden luvan. Kallen mukaan pienitehoiselle lähettimelle on helppoa saada lupa lyhyeksi ajaksi, mutta luvan saaminen tehokkaammalle laitteelle olisi hankalampaa. Toiminta menisi piraattiradion puolelle – pitäisi tehdä lähetyksiä esimerkiksi laivasta käsin.
Korppeja ja muuttolintuja
Korppien yhteisö koostui alkuvaiheessa noin 15 henkilöstä. Mukana oli taiteilijoita, tuottajia, elokuva-ja äänipuolen osaajia ja aktivisteja. Toiminnan alun aktiivisen sisällöntuotannon jälkeen yhteisö ha-jaantui jonkin verran, mutta vuoden 2017 syksyllä uusia ihmisiä on tullut mukaan ja toiminta on saanut ilmaa siipiensä alle. Yhteisö on avoin ja siihen pääsee mukaan helposti. Korppiradion vies-tintä on hyvinkin henkilökohtaista. Se ei ole massamedia, vaan edustaa enemmän peer-to-peer- tai person-to-person-ajattelua. Jos jollain ohjelmalla on yksi tai kaksi kuuntelijaa, se on jo hyvä asia. Kymmeniä kuulijoita tavoitetaan lähinnä erikoislähetyksissä, joita mainostetaan isosti sosiaalisessa mediassa ja viidakkorummulla. Korppiradion toimintakulttuuria havainnollistavassa puudiagrammissa kuuntelijat muodostavat osan puusta, eli tekijät ovat myös kuuntelijoita ja toisin päin. Tämä korostaa toiminnan henkilö-kohtaisuutta. Uudet korpit toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi. Tullakseen mukaan ei tarvitse olla Helsingistä. Tällä hetkellä mukana on korppeja eri puolilta Suomea ja Eurooppaa. Lisäksi on jon-kin verran sukulaiskanavia, kuten Radio Corax Berliinissä. Se on saman tyyppinen tee-se-itse- ja tee-se-yhdessä-lähtökohdista toimiva radio.
Epäkaupallinen logiikka
Analogisen lähetysluvan myötä Teostolta tuli yhteydenotto, jossa kysyttiin soitetaanko Korppi-radiossa musiikkia. Tämä koettiin hämmentävänä, koska musiikki on kanavalla tärkeässä osassa, mutta se on CC-lisensoitua tai muuten vapaasti käytettävissä olevaa. Kallen mielestä tämä osoittaa järjestelmän rakenteellisen jähmeyden: Teoston oletus on, että musiikki tehdään myytäväksi. Suu-rin osa radiokanavista on kaupallisia. Yleisradionkin musiikkivalinnat noudattavat samaa logiikkaa, ja siellä soitetaan samoja soittolistoja. Teosto tilittää korvaukset niille, joiden musiikkia soitetaan eniten radiossa maanlaajuisesti. Marginaalissa olevat artistit saavat hyvin vähän korvauksia, vaikka heidän musiikkinsa soisi myös radioaalloilla.Kallelle musiikki on luonnonvoima. Korppiradiossa pidetään paljon jameja, joissa synnytetään elä-vää musiikkia. Kokeellisuus on ratkaisevaa. Tekijänoikeusvapaata musiikkia, erilaisia äänilähteitä ja tekstejä sekoitetaan. Ajatus jameista sisällöntuotantona on tärkeä osa Korppiradion orgaanista luonnetta. Teoston viitoittaman kaupallisen ajattelun – musiikin soittaminen myynnin edistämisen takia – sijaan Korppiradiolle on paljon olennaisempaa edistää kulttuuria sekä tukea marginaalisen ja ruohonjuurikulttuurin verkostoitumista. Se on viestintäkanava vaihtoehtoisille toimijoille.
Vapaan materiaalin runsaus niukkuuden kulttuurin keskellä
Creative Commons on tärkeä osa Korppiradion ohjelmien tuotantoa. Esimerkiksi Free Music Archive on osoittautunut todella hyväksi vapaan musiikin arkistoksi, josta voi etsiä sisältöjä monin eri tavoin: hakusanoilla, genreillä ja myös kuratoituna. Yleensä Korppiradion soittolistassa ei soiteta yksittäisiä kappaleita, vaan musiikkia kootaan ohjelmakokonaisuuksiksi. Esimerkiksi CC-BY-lisensoidun materi-aalin kohdalla tekijä mainitaan ohjelmassa nimeltä tai ohjelmakohtaisella sivulla. Toinen hyödyllinen lähde verkossa on avantgardearkisto Ubuweb. Äänitaidetta ja erilaisia taiteilijoiden äänitallenteita sisältävä ääniarkisto on huikea ja laajenee jatkuvasti. Lisäksi siellä on videoita ja filmimateriaalia. Nykyinen radiomaailma edustaa Kallen mukaan niukkuusajattelua: todella harvat biisit soivat, vaik-ka maailmassa on valtava määrä musiikkia, jolle ei ole kanavia tulla kuulluksi. Jo pelkästään soitta-malla Ubuwebin materiaalia saisi aikaiseksi useamman radiokanavan tai ohjelman. Korppiradio ei lisensoi itse tuottamaansa materiaalia mitenkään. Ajatus remiksaus-kulttuurista vaikuttaa vahvasti tekemisen taustalla ja tekijät pyrkivät myös kierrättämään olemassa olevaa materiaalia uudelleen. Materiaalissa on paljon ”ajatonta” keskustelua ja muuta yleisemmällä tasolla liikkuvaa sisältöä, jota voidaan käyttää myöhemminkin. Oman ohjelman voi toki halutessaan lisensoida, mutta käytännössä kukaan ei ole näin tehnyt. On yleisessä tiedossa, että materiaalien kierrätys sopii kaikille tekijöille. Tässä suhteessa tekijät jakavat samanlaisen maailmankuvan ja ajattelutavan.
Porin taidemuseossa 8.12.2017 järjestetty seminaari ”Luova yhteismaa ja taide”, Kalle Kuisman puheenvuoron tiivistelmän laati Juha Mehtäläinen.
Vastaa