Tekijä: kosmas
-
kulttuuripohdiskelua
Vadelman tiloissa syyskuun lopussa järjestetty Potlatch-klubi oli oivallinen uusi kulttuurioven avaus. Tapahtuman tunnelma oli hieno ja harmooninen; esiintyjät, yleisö ja tila sopivat hyvin yhteen. Galleria-viritykset, kuten tuleva Maa-tilan näyttely, ovat hienoja yhteisiä efortteja. Mutta jostain on hiipinyt tunne, että tällaisen edellämainitun kaltaisen kulttuuritoiminnan lippu ei ole yhdistyksessämme ainakaan kovin korkealla – joskaan ei vielä sentään…
-
post
ja saanko sanoa: kaikki te olette kauniita pitäisikö teidät vangita vai vapauttaa?yksitellen, kaikki kerrallaan? eilen tanssin taas merelläkeinuin kultalaineiden kanssa tein haavanvuodatin lauluaajasta, silloin totuudellinen valolaskeutui; valo pesee ihmisenpimeys pukee kaavunsiksi ilta kertoo oleellisenkun yön sivulle saavun ilman auringonkultaamutta kuun lohtuasisaren kyynel joka näkee minuutin murenevanja aavistaa tuntien luonteen, saarten pysyvän rauhan haluan saapua:täällä saan…
-
Videotuotantoa
Vadelma ry:n uusi Mac Sphereous-videokeskus toimii hienosti. Sen selkeän käyttöliittymän ja vakauden johdosta voimme hiljalleen käynnistää myös Vadelman oman audiovisuaalisen (mm. dvd- ja webtv-) tuotannon. Editin käyttöönotto on herättänyt mukavasti kiinnostusta jäsenissä ja tuntumani on, että oman Vadelma-av-tuotannon käynnistäminen innostaa monia.Ennen kuin oma tuotantotoiminta voi todella alkaa, Vadelmaan on vielä hankittava dv-kamera kuvauksia ja siirtoja…
-
päivä
herääminenkestää tuntejaja sittenkin torkku-unelmattäyttävät nämä leppeät tuulet. haluan sillankirkkaaseen iltaanja sinut haluan. päivä on perhosten alue,muurit ovat korkeat kiivettäviksi,ja voitko kuvitella:kuumailmapalloni karkasi taivaalle! ja ovet,eivät ne ole lukossamutta niiden avaaminenvaatii viisautta, löytäminen harhailuaja etsiminen vahvaa virtaa. näen tähdenvalosisavunharmauden läpi.päiväunet ovat tunkkaisia täällä;odota, kun pääsen vapaaksi,astun yön läpihuomiseen.
-
elorenkaita
vuosi sittenistuin kalliollanija seurasin mieltänivaloon ja varjoihinvapaalla maalla. kaksi vuotta sittenkohtasin kauneimman laulunija antauduintähän syvään virtaan. kolme vuotta sittenvalitsin tien jota kuljen.tyhjän ja yksinäisen. tänäänelokuun portillatahdon uurtaaelorenkaan kanssasi.
-
tyven
tuulet muuttavat suuntaa:ilmaan jää tyhjyys soudan luotasi unelmiinikalpeiden aamujen karikossayritän vain selvitä, olla uppoamattaedes hetken olen solminut köytenikuviteltuun laivaanseuraan onneaniseisahtanutta aion löytää takaisin,etsiä sinut läheltäni:olet kätkeytynytnousevaan usvaan tämä tyyneyssoi hiljaa
-
laakso
pää tyynyyn päätyneenälaskeutuneena laaksoonhuimilta huipuiltakotkan kotomailta kuulen kuinkarakkauden rajaviivaerottaa eri ihmisettoinen toisistaan joki jakaakaupungin kahtia valo vastassaikkunassa, ikuisenaherkkänä hetkestähäviävästä majassani maatentunnen tuon, tulen:kohta kujia kulkienhuudan, huhuilen sillat sitovat yksinäiset yhteen jokeen joutuneet virta vie
