kosmas televisio

Tekijä: kosmas

  • apurahablues

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    Miten nämä aina jäävät näin viimetinkaan?Tänään umpeutuu SKR:n Uudenmaan rahaston haku. Aikomus oli hakea Vadelmalle avustusta poikkitaiteellisen Vadelma Festin järjestämiseen Nurmijärvelle, mutta nyt sainkin hommakseni hakea samasta lähteestä rahaa M2HZ-kanavan MEDIOINTI-hankkeeseen, joka tosin on hyvin lähellä sydäntäni myös. Mutta joo, työhön vaan käsiksi, aikaa on vähän.

  • eksistenssistä

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    Olenpa pannut merkille, kuinka tietyt asiat ylläpitävät näennäistä valtaansa ihmiseen ja harmaamaalaavat tämän todellista luontoa vaisuilla väreillään, ja kuinka ihminen siinä sivussa tylsyy. Tämä lieneekin yksi omista motiiveistani toimia visuaalisen taiteen ja elävän musiikin yhdistyksemme hyväksi: avata luovan yhteisöllisen toiminnan kautta ovia eksistenssiin, vapaaseen ja merkitykselliseen olemiseen. Ihminenhän ensinnäkin haluaa tuntea olevansa turvassa, haluaa viihtyä…

  • huomenta

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    Tämä Vadelma-pj:n päiväkirjablogi heräsi juuri 15 kuukauden syväjäästä.Pahoittelen tätä tovin jatkunutta hiljaiseloa ja voin vakuuttaa, että kirjoitettavaa olisi löytynyt Vadelma-yhdistyksen porskutellessa eteenpäin läpi myrskyjen ja leppeämpienkin päivien. Vadelma ry:n yleisiä aikamerkintöjä löytyy kyllä toisaalta, uteliaille tiedoksi, vaikkapa Vadelman vuosikertomuksista sekä viime vuonna jälleen aukaistulta Vadelma Foorumilta. Yhdistys näet jatkaa kehittymistään, audiovisuaalinen vattupensas kasvaa ja uutta…

  • virtaa

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    ruumiin aalto hyökyysyvimmältä solujen sisästäluiden läpilihaan ja vereenjokaiseen jäseneenaivokuoreenaisteihin, ihokarvoihinja silmien nesteeseen ja kyynelvirta vieriiposkilta alas painavaan maahan.

  • kuolevaiset

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    syys puki värinsä,maalasi kasvonsaja alkoi ihanan tanssin riisuminenilman pyörteissä,elävin maaveden rumpukalvona pensaassayksi sitkeä ruusuleikkipaikan laitamallaja sydän sykähtääkuin laulu fuuga unisono,johdatus käsiinsulava nainentuoksuu savulleja ilmalleja yölle paetaantuohon saareentehdään roihukukkulalle

  • valosi

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    annatkovalosi langetaminun kasvoihini? pesetkö pois murheeni varjonsaapumalla lähelleja lähemmäs? vaiaiotko verhota minutikuiseen pimeään? puhkaise silmänijos tahdot revi irti sydämenija tee minustatyhjyyden herra mutta älä valehteleettä olet untasillä tunnen sinutnyt, aina.

  • myrsky

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    herätät myrskyn kun olet hiljaa,huone pimeneeja taivas aallot paiskautuvattyhjästä ulvoo sudentuulet japuutarhan puuttaipuvat maahan asti en osaa pelätäennemmin tulen hulluksi tämä julma odotusrepii minut juuriltani elämä muuttuupimeäksipoluksi kohti kuolemaa

  • elokuu

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    avoin polkuhiljaiseensateeseen verhottuystävä yön puhekuuluu jo hyvin vapaat sielutkäyvät tanssiin:yhdymmepilventakaisiin tähtiin ja planeetat kääntyilevättaivaankaarellaan. varmastiaamun kädetojentuvat kohtilöydät kaikentästä maailmastakun aika on kypsä

  • sinä

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    etsin, ajattelen: kaikkiallapeilin sirpaleita,olet niin monta:satama, laiva,seireeni,saari. ajelehdinsinne ja tänne,määrääni mietin. kaikkialla välkytvalon synnyttäjävaltiatar sinä, sinäherätät minussanukkuvan valtiaan oirakkauden hourehäilyväinennosta minut ylös.

  • palat

    —

    kirjoittaja

    kosmas
    in ,

    tänään taivason tumma jakyynelpainava ja huone on hiljainen: hetkessäpurimme paloiksitulevaisuuden ja suljimme oven. silti valoatallentuneenamuistikudokseenmelkein liikaa taittuneenataskun pohjalle älä anna senmuuttua pahaksikorkeintaananna haihtua sade huuhtelee ilman.