Kategoria: yleinen
-
huomenta
Tämä Vadelma-pj:n päiväkirjablogi heräsi juuri 15 kuukauden syväjäästä.Pahoittelen tätä tovin jatkunutta hiljaiseloa ja voin vakuuttaa, että kirjoitettavaa olisi löytynyt Vadelma-yhdistyksen porskutellessa eteenpäin läpi myrskyjen ja leppeämpienkin päivien. Vadelma ry:n yleisiä aikamerkintöjä löytyy kyllä toisaalta, uteliaille tiedoksi, vaikkapa Vadelman vuosikertomuksista sekä viime vuonna jälleen aukaistulta Vadelma Foorumilta. Yhdistys näet jatkaa kehittymistään, audiovisuaalinen vattupensas kasvaa ja uutta…
-
kuolevaiset
syys puki värinsä,maalasi kasvonsaja alkoi ihanan tanssin riisuminenilman pyörteissä,elävin maaveden rumpukalvona pensaassayksi sitkeä ruusuleikkipaikan laitamallaja sydän sykähtääkuin laulu fuuga unisono,johdatus käsiinsulava nainentuoksuu savulleja ilmalleja yölle paetaantuohon saareentehdään roihukukkulalle
-
valosi
annatkovalosi langetaminun kasvoihini? pesetkö pois murheeni varjonsaapumalla lähelleja lähemmäs? vaiaiotko verhota minutikuiseen pimeään? puhkaise silmänijos tahdot revi irti sydämenija tee minustatyhjyyden herra mutta älä valehteleettä olet untasillä tunnen sinutnyt, aina.
-
myrsky
herätät myrskyn kun olet hiljaa,huone pimeneeja taivas aallot paiskautuvattyhjästä ulvoo sudentuulet japuutarhan puuttaipuvat maahan asti en osaa pelätäennemmin tulen hulluksi tämä julma odotusrepii minut juuriltani elämä muuttuupimeäksipoluksi kohti kuolemaa
-
sinä
etsin, ajattelen: kaikkiallapeilin sirpaleita,olet niin monta:satama, laiva,seireeni,saari. ajelehdinsinne ja tänne,määrääni mietin. kaikkialla välkytvalon synnyttäjävaltiatar sinä, sinäherätät minussanukkuvan valtiaan oirakkauden hourehäilyväinennosta minut ylös.
-
palat
tänään taivason tumma jakyynelpainava ja huone on hiljainen: hetkessäpurimme paloiksitulevaisuuden ja suljimme oven. silti valoatallentuneenamuistikudokseenmelkein liikaa taittuneenataskun pohjalle älä anna senmuuttua pahaksikorkeintaananna haihtua sade huuhtelee ilman.
-
torni
vavahtelee maaio koobra liukuu kiviportaitaylös torniinsalaisessa pimeydessäselkärankaani pitkin kämmenet koittavatnähdä kylmän kiven,tuulen ja meren mutta pimeä on hiljaaja kuulen vain sen jalkojeni välitseluikertelee käärmejähmetyn avaimenreiästälankeaa valo